Ukulele on pienikokoinen, nelikielinen, kitaraperheeseen kuuluva kielisoitin. Musiikkihistorian kirjoissa sanotaan, että havaijilainen ukulele kehittyi nykymuotoonsa 1800-luvun loppupuolella espanjalaisista ja portugalilaisista ”matkakitaroista”. Lähteestä riippuen soittimien esitetään saapuneen Havaijille joko Etelä-Amerikan kautta (vihuela) tai suoraan eurooppalaisten maahanmuuttajien mukana (machete tai braguinha).

1900-luvun alussa kiinnostus Havaijia ja havaijilaista kulttuuria kohtaan kasvoi Yhdysvalloissa. Vuonna 1915, erilaisten näyttelyiden ja kiertävien musiikkiryhmien ansiosta, USA:ssa alkoi suoranainen Havaijibuumi. Etenkin ukulelella vaikutti olevan erityisen suuri viehätysvoima, ja soittimen kysyntä kasvoi räjähdysmäisesti.

Jopa hieman yllättäen, ukulelen suosio ei hiipunut muutamaa vuotta buumin alkamisen jälkeen, vaan pikkuinen soitin suoritti onnistuneesti loikan hula-hula – soittimesta varhaisen jazzin ja vaudeville-viihteen ainesosaksi.

Vasta 1960-luvun beat-, rock-, blues- ja folk-aallot syrjäyttivät ukulelen valokeilasta.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että ukulele on tekemässä vahvaa paluuta. Aktiivisoittajakunta kasvaa tasaista vauhtia ja monissa kouluissakin oppilaiden ensisoitin on yhä useammin nokkahuilun sijaan ukulele.

Ukulelen anatomia

Alkuperäisestä sopraanoukulelesta kasvoi ajan myötä kokonainen soitinperhe. Sopraanon lisäksi yleisesti käytössä ovat konsertti- ja tenoriukulelet. Pikkuinen sopranino- tai tasku-ukulele on tarkoitettu lähinnä hauskaksi kuriositeetiksi. Baritoniukulele taas eroaa muista perinteisistä ukuleleista virityksen suhteen, sillä se viritetään C-vireen (g1-c1-e1-a1) sijaan samaan vireeseen kuin kitaran neljä ylintä kieltä.

Komppisoittajat suosivat yleensä perinteistä korkeampaa C-virettä – myös tenoriukuleleissa – kun taas monesti melodiapainotteiset soittajat suosivat tenoreissa matalampaa C-virettä (g-c1-e1-a1), jossa g-kieli on soittimen matalin kieli. Jotkut taas pitävät sopraanoukulelejaan vanhassa (alkuperäisessä) D-vireessä (a1-d1-fis1-h1).

Perinteisten kokojen lisäksi markkinoilta löytyy myös bassoukuleleja, joissa on paksujen kumimaisten kieltensä ansiosta sama vire kuin bassokitarassa, sekä guitalele (tai guitarlele), joka on tenoriukulelen kokoinen pikkukitara, joka viritetään A-vireeseen.

Ukulelen perusrakenne on hyvin kitaramainen – soittimessa on kaula, nauhallinen otelauta sekä ontto kaikukoppa. Vintage-tyylisissä sopraanoissa on usein vain 12 nauhaa, mutta isommissa malleissa voi olla jopa 18 nauhaa. Kitaramaisesti muotoiltujen ukulelejen lisäksi on myös nk. ananasmallisia soittimia (engl. pineapple uke), joissa on hieman erilainen sointi.

1900-luvun alussa kaikkien ukulelejen virittämiseen käytettiin monista jousisoittimista tuttuja, yksinkertaisia puutappeja, joissa ainoastaan tappien ja lavan välinen kitka piti kielet vireessä.

1920-luvulla ns. patenttivirittimet astuivat mukaan kuvaan. Myöskään näiden metallisten viritystappien sisällä ei ollut varsinaista koneistoa hammasrattaineen, vaan nekin toimivat viritystapin, metalliprikkojen ja jousien välisen (säädettävän) kitkan varassa.

Moderneissa soittimissa käytetään yleensä joko avoimia tai suljettuja kitaratyylisiä virittimiä.

Nykyisin markkinoilla olevissa ukuleleissa voi olla joko perinteinen talla, jossa yksinkertainen solmu pitää kielet paikoillaan, …

… tai sitten klassisesta kitarasta lainattu, hieman monimutkaisempi ratkaisu.

Havaijilta Pennsylvaniaan

Sähkökitaristit yleisesti himoitsevat 1950- ja 60-luvun Fender- ja Gibson-kitaroita, sillä niillä on legendaaristen soittimien maine.

Ukuleleissa taas yksi firma on vintage-soittimien kiistaton ykkönen: C. F. Martin & Co. Vaikka se saattaakin kuulostaa kummalliselta, onnistui juuri tämä perinteikäs yhdysvaltalainen kitarafirma kehittämään laadukkaita ukuleleja 100 vuotta sitten. Martin-ukulelet olivat niin suosittuja – firma teki 1910- ja 1970-lukujen välillä lähes 200.000 ukulelea – että ne pitivät yrityksen pinnalla 1930-luvun Suuren Laman ajan.

Martinin nomenklatuurassa käytetään soitinkokojen lyhenteitä (S, C, T ja B), sekä Style-numeroita, joista selviää kuinka paljon koristeita on käytetty (Style 0, 1, 2, 3 ja 5). K-kirjaimen lisäys kertoo siitä, että kaikukoppa on tehty havaijilaisesta koapuusta, joka on paikallinen akaasialajike. Martin Guitarsin mielestä mahonki oli soinnillisesti selvä ykkönen, mutta koska alkuperäiset havaijilaiset soittimet tehtiin koa-kopalla, firma tarjosi myös K-versioita ukuleleistaan. Nopeasti lisääntyvän lihakarjatuotannon takia koasta tuli kuitenkin uhanalaista jo ennen Toista Maailmansotaa, mikä ensin nosti koa-soittimien hintaa ja lopulta johti siihen, että Martin lopetti puulajin käytön lähes kokonaan.

Style 0 (yllä) oli siis alunperin edullinen malli mahonkikopalla, …

… kun taas Style 5K oli pramea koa-ukulele abalone-upotuksilla.

Nykyään koaa kasvatetaan Havaijilla vastuullisesti, minkä ansiosta kaunista hunajanväristä puulajia voi jälleen nähdä joissakin soittimissa.

Myös Suomessa valmistetaan ukuleleja käsityönä. Jos haluaa tukea kotimaista, kannattaa tutustua ainakin Lottonen Guitarsin (http://lottonen.com/fi/laulu/) ja Heighway Ukulelesin (https://fi-fi.facebook.com/HeighwayUkuleles/) mallistoon.

Kaksitoista sopraanoukulelea

Tähän katsaukseen pyydettiin mukaan 12 erilaista ukulelemallia. Hinta ei ollut tällä kertaa pääasiallinen valintaperuste, vaan nyt haettiin soittimia, jotka sopivat hyvin jo hieman edistyneemmänkin soittajan käsiin.

Sopraanoukulelejen tarjonta ei koskaan ennen ole ollut yhtä monipuolista ja laadukasta, ja kiinalaisen tuotannon ansiosta myöskään hinnoissa ei ole valittamista.

Sopraanoukulelea on myös kehitetty soittimena selvästi eteenpäin, mikä näkyy puuvalinnoissa ja etenkin kaikukopissa. Monet nykyiset sopraano-mallien kopat ovat nimittäin syvempiä ja/tai isompia kuin ennen, ja myös kaarevia pohjia näkyy yhä enemmän. Isomman kopan etu on lämpimämpi soundi ja (ideaalitapauksessa) myös voimakkaampi sointi.

Italialaisvalmistaja Aquilan (Super-) Nylgut-kielistä on selvästi tullut tehdaskielten standardi isojen valmistajien keskuudessa. Nylgut-kielten tarkoitus on tarjota synteettinen vaihtoehto alkuperäisille suolikielille. Soundi pysyy kutakuinkin samana, mutta Aquilat pysyvät suolikieliä huomattavasti paremmin vireessä, koska ne eivät “elä” sään muutosten mukaan.

Testiryhmästä ainoastaan Martin käyttää ukulelessaan omavalmisteisia fluorocarbon-kieliä, joiden suosio on tällä hetkellä kasvussa vintage-keräilijöiden ja virtuoosien keskuudessa. Fluorocarbon-kielien suosio perustuu pitkälti niiden selkeämpään soundiin, sekä siihen, että ne tuottavat vähemmän sormiääniä kuin Nylgutit.

Edetään katsauksessa aakkosjärjestyksessä.

Baton Rouge V1-S Royal (85 €)

Baton Rouge on akustisiin kitaroihin ja ukuleleihin erikoistunut merkki, jonka soittimien suunnittelu ja laadunvalvonta suoritetaan Saksassa, ja jolla on oma soitintehtaansa Kiinassa.

Edullinen V1-S Royal on pitkälti vintage-tyylinen sopraano, jossa on kuitenkin vintagea syvempi, kaarevapohjainen vanerikoppa mahongista.

Koska lähes kaikki ruusupuulajit on hiljattain listattu uhanalaisiksi (CITES), kielisoitinvalmistajat ovat joutuneet etsimään sille korvaajia. Baton Rouge on siirtynyt käyttämään ruusupuun sijaan pähkinäpuuta, ja V1-S Royalissa on jo pähkinäpuinen otelauta ja talla. Talla on klassisesta kitarasta lainattu silmukkamalli.

V1-S:ssä on kolmiosainen, natopuinen kaula. Lapaan on asennettu avoimet kitaravirittimet mustilla muovinupeilla.

Baton Rougen satula ja tallaluu on veistetty Graph Techin NuBone-materiaalista, joka on synteettinen vaihtoehto naudanluulle. Kaulan leveys on satulan kohdalla 35 milliä.

V1-S Royal on siististi rakennettu sopraanoukulele. Soittimen tummanpunainen Royal Red -mattaviimeistely jättää puun huokoset näkyviin.

Baton Rougen kaulan raamikas u-profiili tuntuu todella hyvältä, ja ukulelen soittotuntuma on myös muilta osin hyvin mukava.

Vanerikoppaiseksi soittimeksi Baton Rouge V1-S Royal soi yllättävän isolla ja lämpimällä äänellä, joka projisoi hyvin.

Baton Rouge V1-S Royal – solo:

[AUDIO: Baton Rouge V1-S Royal:

Lisätiedot: Vantaan Musiikki

Baton Rouge V4-S Sun (99 €)

Baton Rouge V4-S Sun on koristeellisuuden suhteen Royal-mallia ylemmällä tasolla. Vanerikoppa on tehty hyvin kauniista loimumahongista, ja koko ukulele on sävytetty tyylikkäästi hieman kellertäväksi. Lisäksi kaikuaukkoa koristaa laserilla tehty, aurinkoa muistuttava rosetti.

Testiyksilö on selvästi siirtymäkauden soitin, jossa otelauta on jo vaihtunut pähkinäpuuhun, mutta talla on vielä ruusupuusta veistetty.

Kaarevan pohjan reuna on koristeltu ohuella, mustalla viivalla.

Myös V4-S Sunin natokaulassa on täyteläinen U-profiili, joka sopii ainakin minun käteeni mainiosti. Kaulan leveys satulan kohdalla on 35 milliä.

Vaikka tämän katsauksen molemmat Baton Rouge -ukulelet ovat perusrakenteensa suhteen hyvin samanlaisia, on V4-S Sun -mallin äänessä hieman enemmän ala-middleä, minkä ansiosta se kuulostaa myös karvan verran “isommalta”.

Baton Rouge V4-S Sun – solo:

Baton Rouge V4-S Sun:

Lisätiedot: Vantaan Musiikki

Kala KA-15S (79 €)

Kala on havaijia ja tarkoittaa hopeaa. Nimestään huolimatta Kala Brand on kärkisijalla firman malliston laajuuden ja soittimien maailmanlaajuisen suosion suhteen. Kala keskittyy lähes pelkästään ukuleleihin ja firman mallistoon kuuluvat Waterman- ja Ukadelic-nimiset muoviset soittimet, edullinen Makala-mallisto, laaja Kala-tarjonta sekä Yhdysvalloissa valmistettu Elite USA -mallisto. Myös alkuperäinen U-Bass on firman käsialaa.

Edullisessa Kala KA-15S:ssä on vintagea leveämpi ja kitaramaisempi mahonkivanerikoppa suoralla pohjalla.

Kaikuaukon rosetti on kaiverrettu puuhun laserilla.

Ruusupuun CITES-listauksen vuoksi Kalakin on siirtymässä pähkinäpuuhun. Testisoittimessa on jo pähkinäpuinen otelauta, mutta klassinen talla on vielä ruusupuuta.

Koko soitin on viimeistelty tummalla, punaruskealla open pore -mattaviimeistelyllä, joka tuntuu hyvin mukavalta.

Kala on valinnut sekä yläsatulan, että tallaluun materiaaliksi Graph Techin NuBonen.

KA-15S:n kaulaprofiili on pyöreä C. Otelautaan on asennettu 12 messinginväristä nauhaa.

Kala KA-15S -sopraanoa on mukava soittaa ja se ilahduttaa hyvällä ja tasapainoisella ukulelesoundilla.

Kala KA-15S – solo:

Kala KA-15S:

Lisätiedot: Soundtools

Kala KA-SEMB (119 €)

KA-SEMB-tunnus tarkoittaa, että tässä on kyse sopraanoukulelesta (S), jossa on sininen (B) vanerikoppa loimumahongista (EM = exotic mahogany). Lisäksi kyseisen Kalan kopassa on reunalistoitukset sekä pohjaan maalattu musta keskiviiva.

Myös KA-SEMB-mallissa pähkinäpuinen otelauta on yhdistetty ruusupuiseen tallaan (jonka materiaal on myös vaihtumassa pähkinäpuuhun).

Tässä Kalassa on kolmiosainen mahonkikaula ja avoimet kitaravirittimet helmiäismuovisilla nupeilla. Kaulan leveys satulan kohdalla on 35 milliä.

Kaulaprofiiliksi on valittu pyöreä C. Kala KA-SEMB:n soittotuntuma on kevyt ja vaivaton.

KA-SEMB:n vintage-tyylinen kirkas ja selkeä soundi on omiaan lyömään itsensä läpi, mikä tekee tästä ukulelesta erinomaisen komppisoittimen akustisissa kokoonpanoissa.

Kala KA-SEMB – solo:

Kala KA-SEMB:

Lisätiedot: Soundtools

C.F. Martin 0X Uke Bamboo (375 €; topattu pussi kuuluu hintaan)

Martin 0X Bamboo on kahdella tavalla tämän katsauksen erikoisuus:

Ensinnäkään 0X Bamboo:ta ei valmisteta Kiinassa (tai muualla Kaukoidässä), vaan Martin Guitarsin omalla tehtaalla Meksikossa, ja toiseksi sen kaikukoppa ei ole puuta vaan bambukuvioitua HPL-levyä.

0X Bamboo on firman edullisin ukulelemalli, joka kuuluu Martinin X-sarjaan. Kyseisen sarjan kitaroidenkin kopissa käytetään harvinaisten ja kalliiden soitinpuiden sijaan korkeapainelaminaattia (= HPL).

Korkeapainelaminaatti on IKI-levyn serkku, ja se valmistetaan, korkeaa painetta ja lämpöä hyödyntäen, hartsilla kyllästetystä voimapaperista. HPL:n pinnassa voi olla mm. värillistä muovia tai läpinäkyvällä muovilla päällystettyä, puukuvioista paperia.

HPL:n suuria etuja ovat sen kestävyys ja tasalaatuisuus. Lisäksi se on kustannustehokasta, koska materiaalia ei tarvitse kuivata ja varastoida pitkiä aikoja, ennen kuin sitä pystyy hyödyntämään soitinrakennuksessa. Kaiken tämän lisäksi pinnoitteella voi matkia myös erittäin harvinaisia ja kalliita jalopuita, ilman että tämä vaikuttaisi millään tavalla valmiin soittimeen hintaan.

Martinin käyttämä HPL-laatu käyttäytyy ilmeisesti melko lailla puun tavalla, koska 0X Bamboon kopasta löytyy samanlainen puurimoitus kuin perinteisistäkin akustisista soittimista.

Martin käyttää 0X Ukessa ruusupuun sijasta afrikkalaista sipo-mahonkia otelauta- ja tallamateriaalina. Otelautaan on asennettu 17 nauhaa, ja se loppuu Martin-ukuleleissa usein nähtävään kärkeen. Bamboon talla on vintage-tyylinen, mutta tässä soittimessa on muista katsauksen ukuleleista poiketen kompensoitu NuBone-tallaluu.

0X Uken kaulakin on hieman epätavallinen, koska se on tehty laminoidusta koivusta. Materiaali on vanerin kaltaista, mutta kaikkien puusiivujen syyt kulkevat tässä tapauksessa samaansuuntaisesti, eivätkä niin kuin tavallisessa vanerissa, jossa joka toisen kerroksen syyt on käännetty 90 asteen kulmaan.

Aluksi Martin käytti X-sarjan soittimissaan Stratabond-nimistä kaulamateriaalia, joka oli rakenteeltaan hyvin samankaltaista. Stratabond on Rutland Plywood -nimisen valmistajan rekisteröity tavaramerkki. Rutland meni kuitenkin kolme vuotta sitten tuhoisan tehdaspalon takia konkurssiin, ja C. F. Martinin piti löytää toisaalta vastaavaa materiaalia.

0X Bamboo:sta löytyy laadukkaat Grover-patenttivirittimet. Vaikka nämä kitkavirittimet toimivat sinänsä moitteettomasti, en ehkä suosittelisi niitä aivan aloittelijalle, koska tällaisten virittimien toiminta ei ole (niiden toimintaperiaatteen takia) niin sulavaa ja anteeksiantavaa kuin hammaspyöriä hyödyntävissä virittimissä.

Kaulan leveys satulan kohdalla on ruhtinaalliset 36 millimetriä, minkä ansiosta myös nakkisormet omaava henkilö voi helposti soittaa 0X Ukella. Kaulaprofiili on suhteellisen matala ja erittäin mukava D, mikä on tyypillistä nyky-Martineille.

Soundin tai soittotuntuman puolesta on vaikea uskoa, että 0X Bamboo on jotain muuta kuin kokopuinen sopraano. Sen sointi on ehtaa, laadukasta Martinia. Soundi on hyvin siisti ja erotteleva, ja 0X Bamboon atakki on tarkka ja helmeilevä.

Martin 0X Bamboo – solo:

Martin 0X Bamboo

Lisätiedot: Kitarapaja

Ohana SK-14 (95 €)

Amerikankiinalainen insinööri Louis Wu perusti Ohana Ukuleles -yrityksen (havaijilainen sana ohana tarkoittaa “perhe/suku”) vuonna 2006. Yksitoista vuotta myöhemmin pienestä perheyrityksestä on kasvanut suuri ukulelebrändi, jolla on laadukkaan ja soittajakeskeisen valmistajan maine. Soittimien suunnittelu ja laadunvalvonta suoritetaan Yhdysvalloissa, mutta soittimet valmistetaan Kiinassa.

Ohana SK-14 kuuluu firman Step-up-mallistoon, joka tarjoaa selvästi aloittelijatasoa laadukkaampia ukuleleja.

SK-14 tarjoaa reunalistoitetun mahonkivanerikopan sekä kolmiosaisen mahonkikaulan. Kaikukoppa on ensin petsattu ruskeaksi, minkä jälkeen koko soitin on saanut ylleen sileäpintaisen mattaviimeistelyn.

Ohanan ruusupuuotelaudasta löytyy 15 nauhaa. Myös SK-14:n vintage-tyylinen talla on veistetty ruusupuusta. Sekä satula, että tallaluu ovat aitoa naudanluuta.

Ohana käyttää tässä mallissa laadukkaita, avoimia Grover-kitaravirittimiä.

Kaulan leveys satulan kohdalla on 34 milliä. Kaulaprofiiliksi on valittu ovaali C, mikä on mielestäni todella hyvä kompromissi paksun “aikuisprofiilin” ja lapsille (tai nuorille) sopivan ohuemman kaulan välillä.

Ohana SK-14 -ukulelella on mukavan lämmin soundi pyöreällä keskialueella, mikä on varmaankin tämän sopraanon vintagea leveämmän kopan ansiota. SK-14 sopii soundiltaan mielestäni suoran komppaamisen lisäksi hyvin myös sormisoittoon.

Ohana SK-14 – solo:

Ohana SK-14:

Lisätiedot: Soitin Laine

Ohana SK-70WG (175 €)

Ohana SK-70WG:stä selviää jo ensisilmäyksellä, että se kuuluu firman Deluxe Solid Tops -sarjaan. Tässä kaunottaressa on kokopuinen kuusikansi, ja sivut sekä pohja ovat erittäin näyttävää pajuvaneria. Kopan erittäin hieno reunalistoitus koostuu eri puulajeista, ja soittimen kiiltävä lakkaus korostaa sopivasti SK-70WG:n kauneutta.

Ohanan otelauta ja klassinen talla on veistetty ruusupuusta. Tallaluu ja yläsatula ovat aitoa naudanluuta.

Soittimen työnjälki on erittäin siistiä.

Tässäkin mallissa Ohana käyttää aitoja Grover-kitarakoneistoja.

SK-70WG:n kaulan leveys satulan kohdalla on 35 millimetriä. Kaulaprofiili on tässä ukulelessa pyöreä D.

Volyymin kannalta Ohana SK-70WG kuuluu tämän katsauksen kärkikolmikkoon (Sigman ja Tanglewood Tiaren kanssa), mutta se on myös soundiltaan hyvin laadukas. Kokopuinen kuusikansi sekä erikoinen pajukoppa vievät tämän sopraanon soundia selvästi klassisen kitaran suntaan. Ääni on lämmin ja keskialue on hyvin vivahteikas. SK-70WG:n atakki ei ole ehkä niin läpilyövä ja armoton kuin monissa vintage-tyylisissä ukuleleissa, mikä toisaalta tekee tästä Ohanasta mielestäni monipuolisemman.

Ohana SK-70WG – solo:

Ohana SK-70WG:

Ortega RFU-10S (109,90 €; topattu pussi kuuluu hintaan)

Ortega on maineikas saksalainen akustisten kielisoittimien valmistaja, jolla on oma tehtaansa Kiinassa.

Ortega RFU-10S on uusi Friends-sarjan suoraviivainen sopraanoukulele.

RFU-10S:n kaikukoppa on tehty mahonkivanerista, ja myös soittimen kolmiosainen kaula on veistetty mahongista.

Soittimessa on open pore -mattaviimeistely.

Tämän Ortegan otelauta ja klassinen talla ovat sonokelingiä. Otelautaan on asennettu 15 nauhaa. RFU-10S:n satula ja tallaluu ovat aitoa naudanluuta.

Ortega käyttää tässä mallissa laadukkaita, suljettuja virittimiä.

Kaulan leveys satulan kohdalla on 36 milliä. Kaulaprofiiliksi on valittu suhteellisen lihaisa, pyöreä C, minkä ansiosta tämä malli sopii hyvin myös isokätiselle soittajalle.

Ortega RFU-10S soi vahvalla äänellä, jossa on napakka atakki, sekä avoin keskialue.

Ortega RFU-10S – solo:

Ortega RFU-10S:

Lisätiedot: F-Musiikki

Ortega RU-10 (194,90 €; topattu pussi kuuluu hintaan)

Ortega RU-10 on kokopuinen soitin sileällä mattaviimeistelyllä.

Sekä RU-10:n koppa, että sen kaula on tehty mahongista. Kaikukoppa on reunalistoitettu kermanvärisellä muovilla. Kanteen on lisäksi upotettu helmiäismuovista tehty reunakoristus. Ruusupuuotelauta taas on saanut mustan reunalistoituksen.

RU-10:n otelaudassa on 15 nauhaa. Soittimen klassinen talla on veistetty ruusupuusta.

Tallaluu ja yläsatula ovat aitoa naudanluuta.

Kaulan leveys satulan kohdalla on ruhtinaalliset 36 mm. RU-10:n kaulaprofiili on yhdistelmä pyöreää C:stä ja pehmeää V:tä – lopputulos kallistuu siis hieman vintagen puolelle.

Jotkin kokopuiset soittimet tarvitsevat pidemmän sisäänsoitto-vaiheen, kuin mihin tällaista katsausta tehdessä riittää aikaa, ja olen melko varma, että testissä käynyt Ortega RU-10 on juuri tällainen soitin. Tämän sopraanon kirkkaassa ja selkeässä äänessä ei ole mitään vikaa, mutta olen varma, että tästä kokopuisesta ukulelestä löytyy ajan myötä vielä enemmän volyymiä, sekä lisää hienostuneisuutta keskialueessa.

Ortega RU-10 – solo:

Ortega RU-10:

Lisätiedot: F-Musiikki

Sigma SUM-2S (315 €; topattu pussi kuuluu hintaan)

Sigma Guitars oli alun perin C. F. Martinin 1970 perustama alamerkki japanilaisille Martin-lisenssikopioille. Martin sai Sigman ansiosta edullisemman malliston virallisia kopiosoittimia oman USA-tuotantonsa rinnalle.

Martin Backpacker -sarjasta lähtien Martinin oma meksikolainen tehdas on ottanut Sigman paikan firman mallistossa, minkä vuoksi brändille ei ollut enää käyttöä.

Martin Guitars on sittemmin myynyt Sigma Guitars -brändin saksalaiselle AMI Musical Instruments GmbH:lle, joka on jo pitkään toiminut akustisten kielisoitinten maahantuojana. AMI/Sigma on jatkanut pitkälti samalla reseptillä kuin vanha Martin/Sigma – se valmistaa omalla tehtaallaan Kiinassa laadukkaita lisenssikopioita Martin-soittimista muusikkoystävällisin hinnoin.

Jos 1930-luvun Martin Style 2 -sopraano kiinnostaa, mutta vintage-soittimen hinta hirvittää, on Sigma Guitarsin SUM-2S tähän sopiva vastaus. SUM-2S yhdistää sopivasti vintage-kakkosen ainesosat ja viimeistelyn nyky-Martinien pitkän (Style 3) otelaudan kanssa. Alkuperäisessä Style 2:ssa oli vain 12 nauhaa, SUM-2S:ssä taas nauhoja on 17.

Sigma SUM-2S:ssä on tummanruskea, kokopuisesta mahongista tehty, reunalistoitettu kaikukoppa sileällä mattaviimeistelyllä. Ainoana soittimena tässä katsauksessa Sigma käyttää yhdestä mahonkipalasta tehtyä kaulaa, mikä on tässä hintaluokassa hyvin harvinaista.

Otelauta ja ukulelen vintage-tyylinen talla on veistetty ruusupuusta. Sekä tallaluu että satula ovat aitoa naudanluuta.

Sigma käyttää SUM-2S-mallissa kiinalaisia Ping-patenttivirittimiä. Olin aluksi hieman skeptinen virittimien muovisten kitkaprikkojen suhteen, mutta testin aikana Pingit toimivat yhtä hyvin kuin muidenkin valmistajien (Grover, Gotoh) vastaavat mallit.

Sigman kaulaprofiilia voisi kuvailla ovaaliksi C:ksi. Kaulan leveys satulan kohdalla on mukavat 36 milliä.

Sigma SUM-2S soi erittäin kauniisti ja vahvasti, laadukkaan mahonkiukulelen lämmöllä ja selkeällä atakilla. Tykkäsin sen soinnista kovasti!

Sigma SUM-2S – solo:

Sigma SUM-2S:

Lisätiedot: Kitarapaja

Tanglewood TU-1 (101 €)

Tanglewood on erittäin suosittu brittiläinen soitinmerkki. Soittimet suunnitellaan ja tarkistetaan Englannissa, mutta soittimet valmistetaan Kaukoidässä (firma ei kerro tarkoin missä maassa/maissa).

Tanglewood TU-1 kuuluu valmistajan Union Series -mallistoon, joka keskittyy Folk- ja Western-soittimiin.

TU-1 on hyvin siististi rakennettu mattapintainen sopraanoukulele mahonkisella vanerikopalla. Soittimessa on mahongista veistetty kaula, ja sen otelauta ja vintage-talla on tehty CITES-vapaasta jalopuusta.

TU-1:n satula ja tallaluu ovat kermanväristä ABS-muovia.

Kaulan leveys satulan kohdalla on 34 millimetriä. Kaulaprofiiliksi on valittu pyöreä D-profiili.

Tanglewood TU-1:n soundi on vanerikoppaiseksi ukuleleksi yllättävän iso ja täyteläinen, mutta mukaan mahtuu myös sopiva annos helmeilevää atakkia.

Tanglewood TU-1 – solo:

Tanglewood TU-1:

Lisätiedot: Musamaailma

Tanglewood TWT-5 (74 €)

Tanglewood TWT-5 kuuluu firman Tiare-sarjaan. Tiare on tahitilaisen gardenia-lajin nimi. Tiarella on erittäin näyttävä kukka, jonka väritys liukuu usein pastellinkeltaisesta sisuksesta lumivalkoiseen reunaan.

Vaikka TWT-5 on tämän katsauksen edullisin soitin, on tämä Tanglewood varsin näyttävä soitin kiiltävällä natural-viimeistelyllä. Syvä vanerikoppa – jossa on kaareva pohja – on veistetty kauniista loimumahongista. Myös koppaan liimattu tarrarosetti on hyvin näyttävä.

Tanglewoodin kolmiosainen kaula on afrikkalaista okoume-mahonkia, kun taas ukulelen otelauta ja klassinen talla ovat CITES-vapaata jalopuuta. Satula ja tallaluu on tehty ABS-muovista.

TWT-5-mallissa käytetään avoimia kitaravirittimiä.

Kaulan leveys satulan kohdalla on 35 milliä. Kaulaprofiilia voisi kuvailla ovaaliksi C:ksi.

Tanglewood TWT-5 ei ehkä ole tämän katsauksen isoäänisin soitin, mutta sen soundi on erittäin kaunis, selkeä ja tasapainoinen.

Tanglewood TWT-5 – solo:

Tanglewood TWT-5:

Lisätiedot: Musamaailma